Sivut

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Harkinnassa laatikkopyörä

Laatikkopyörä. (kuva: http://babboecargobike.com/)
 
On ollut hiljaista kirjoittelurintalla. Syynä on se, että minulla on ollut ja on yhä useampia rautoja tulessa ja toisaalta elämässä ei just nyt ole tapahtunut mitään mistä kirjoitussuoni olisi lähtenyt sykkimään. Mutta nyt sykkii. Tai ehkä se on vaan innostuksen kohottama pulssi, joka sykkii, sillä huomenna pääsen koeajolle.

Me harkittiin jo Englannissa asuessa laatikkopyörän hankkimista,  sillä kolmen pienen kuljettaminen vaikkapa pyöränperäkärryllä plus pyöränistuimella ei ole meistä meille se paras ratkaisu. Peräkärrystä meillä on kokemusta jo Suomessa ja itse en tykästynyt peräkärryyn koskaan, joten kärry myytiin pois ennen muuttoa. Vaikka pyörät olisivat ehkä hitusen halvempia Englannissa ja käytettyjäkin on myynnissä jonkin verran (verrattaen kovaan hintaan), niin muuttokuormassa pyörälle olisi tullut arvaamattoman paljon lisähintaa. Emme siis hankkineet pyörää tuolloin. Nyt kun Suomessa, ainakin etelässä, kevät on tullut tai ainakin tulollaan, sillä tänäänkin otettiin takapakkia, kun yöllä oli satanut lunta, niin laatikkopyöräajatus on ollut “pakko” kaivaa taas aktiivisen ajattelun piiriin.

Ennen lapsia meillä ei ollut autoa, joten meillä on vuosien kokemus siitä millaista arki on kun ihan kaikki asiat hoidetaan pyörällä ympäri vuoden. Meillä on hakusessa pyörä, jolla kuljettaa 2 - 4 lasta kauppakassien ja muiden tavaroiden kanssa ympäri vuoden kelissä kuin kelissä ja asumme mäen laella. Koska Suomen lakiin on kirjoitettu, että *kaksipyöräisellä ei saa kuljettaa enempää kuin kahta lasta, niin ainoaksi lailliseksi vaihtoehdoksi jäi kolmipyöräinen laatikkopyörä. Tämä vaihtoehto kelpaa minulle oikein hyvin, sillä kolmepyörää tuo tukevuutta myös lumessa ja loskassa puskemiseen. Tiesimme heti, että meille tulee sähköavusteinen pyörä, sillä pyörän on tarkoitus on kulkuneuvo, jolla oikeasti jaksaa lähteä liikkeelle ilman jo etukäteisiä tuskan irvistyksiä. Ilman sähkömoottoria pyörä tulisi jäämään helposti parkkiin ja perhe hyppäisi mielummin bussiin. Sähkömoottorin lisääminen pyörään tuo pyörään huomattavasti lisää hintaa, mutta pyörän käyttömukavuudesta kannattaa meidän mielestä maksaa. Ja onhan polkupyörä kohtuullisen huoltovapaa (toivottavasti), se ei kuluta bensaa, siitä ei makseta veroja eikä siitä ei tarvitse maksaa parkkimaksuja. Hajoavia osia on hippasen vähemmän kun autossa eikä laatikkopyörä menetä arvoaan samaa vauhtia kun auto. Jälleenmyyntiarvo on ainakin toistaiseksi hyvä. Näillä perusteluilla me ollaan nyt sitten hankkimassa laatikkopyörää eikä autoa, jolle meidän perheessä ei ole päivittäistä tarvetta ja joka meidän perheen kokoluokassa käytettynä ja todella paljon ajettunakin (about 300 000km) maksaa lähes tuplat siitä mitä tämä pyörä tulee kustantamaan. Autoa tulemme tarvitsemaan silloin tällöin ja sitä varten on sitten autovuokraamot. Elämä näyttää miten kauan autoton elämä jatkuu.

Olemme googlettaneet erilaisia pyöriä, harkinneet fillarin hankkimista ulkomailta (lue Hollannista, josta pyörän peräkärrykin tuli hankittua paljon Suomen hintoja halvemmalla), lukeneet kokemuksia erilaisista blogeista ja tehneet muuta taustatyötä, kunnes lopulta tein tarjouksen pyöräliikkeeseen, joka myy sitä mallia, jonka olimme ajatelleet sopivan parhaiten meille. Vastaus oli vähän hämmentävä, kun myyjä suosittelikin meidän tarpeisiin ihan eri pyörää. Laatikkopyörien myyjä sijaitsee pääkaupunkiseudulla, jonne matkaaminen ilman autoa ison perheen kanssa on aika iso operraatio. Koska meillä ei ole kokemuksia kummastakaan pyörästä, ei siitä, josta pyysin tarjouksen eikä siitä, jota meille tarjottiin, niin lähdin kyselemään, josko Turusta löytyisi testiajoon ko. pyörä. Tähänkin tarkoitukseen Facebook erilaisine ryhmineen on ihan mainio apuväline. Emme onnistuneet saamaan haluttua pyörää koeajoon, mutta muuta hyödyllistä informaatiota kylläkin. 

Maanantaina aamulla sähköpostiin tuli pyörämyyjältä viesti, että he osallistuva Turussa järjestettäville Mökki ja Meri  -messuille ja he lähettäisivät meille ilmaisliput, jos haluamme tulla koeajamaan pyöriä. Totta kai tartuimme tähän mahdollisuuteen, vaikkakin ajoitus on siinä mielessä huono, että mies lensi tänään Skotlantiin. Näin kalliin hankinnan olisi mieluusti koajatattanut molemmilla. Olin jo varustautunut siihen, että hyppään koko pesueeni kanssa bussiin ja köröttelemme messukeskukselle testaamaan pyöriä oikein autenttisen painolastin kera, mutta jälleen kerran sisko (tällä kertaa eri sisko, kuin se, joka meillä asui vielä hetki sitten) tarjoutui apuun. Sisko perhe oli joka tapauksessa tulossa meitä viihdyttämään ja he voisivat kyllä katsoa lapsia sillä välin kun käyn koeajelemassa. Siskot <3

________________________________________________________________________________
En lähde tässä sen enempää kertoilemaan erilaista pyöristä, sillä Tavarafillari -sivustolta löydät kattavat ja asiantuntevat selvitykset. Tässä linkki Lapsi pyörän kyytiin - lastenistuin, perävaunu, peräpyörä vai laatikkopyörä? -tekstiin.


* Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 4.12.1992/1257
42 §
Henkilökuljetus polkupyörällä
1. Polkupyörällä ei saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille se on rakennettu.
2. Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa viisitoista vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta. Lapsen kuljettaminen on kuitenkin sallittua vain, jos polkupyörässä on lasta varten sopiva istuin ja tarkoituksenmukaiset jalkojen suojukset. Kuljetettaessa kahta lasta tulee polkupyörässä olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

(lainattu Tavarafillari.fi)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti